sunnuntai 24. lokakuuta 2010

Rakennustyömaalla


 Ihan meitä kaikkia alkoi jo pelottaa, että nosturin haarukka tarttuukin talon  harjaan ja nostaa meidät pois tieltä. Niin oli korkea, että seuraavassa korttelissakin ihmiset pysähtyivät tielle ihmettelemään, että mikä vekotin se siellä Ruusutiellä huseeraa.
 Ontelolaattojen nostoa varten tarvittiin todella mahtava nosturilaite.
Tällainen on sitten nykyään näkymä meidän omenaputarhaamme. Kuvassa on vielä portinpielessä pystyssä hopeapaju, joka sekin jouduttiin kaatamaan työkoneiden tieltä.








Meidän rauhallinen elämämme sitten soljuu rakennustyömaata seuraillessa. Päivittäin vaihtuvat koneet pihassa, tölli hyppii ja tärisee milloin minkäkin laitteen jyrätessä ympäri pihaa. Koirien elintilaa on rajattu oleellisesti ja koska meille ei vielä ole avattu omaa sisäänajoa, joudumme pihasta pois päästäksemme hyppimään yli aitojen ja tarpomaan läpi rakennustyömaan saven ja sepelin. Kengät ja tassut ovat aina kurassa ja se onkin sellaista kuraa, ettei se hevin töppösistä irtoa - kaikesta putsaamisesta huolimatta sisällä ovat matot ja lattiat todellakin sen näköisiä, että asutaan työmaalla, ei sen äärellä.

Ja mitä tähän sanovat koirat ja kissa. Koirat: ei ole reilua, emme pääse enää portille haukkumaan. Ei ole reilua, ei ole enää kunnon pissauspaikkoja (parasta olisi tehdä sisälle ja matolle). Onkos nyt laitaa, että mennen tullen nostellaan jonkin ihme aidan yli. Ja kaiken huippu, kaikki kriikunatkin on jo syöty loppuun.
Kissa: ei haittaa, minä olen nopea, notkea ja nokkela. Eipä tämä juuri minun elämääni ole muuttanut. Noo, vähän vähemmän pihapuita mihin kiivetä, mutta muuten ihan OK.

sunnuntai 10. lokakuuta 2010

Simo-pojan palanut tassu

Kävipä niin, että Simo raikkaalta ulkoilmamatkailultaan palatessaan ja sen päälle yläkerrassa makeasti nukuttuaan oli tosi, TOSI nälkäinen. Yläkertaan sen nenään oli kantautunut alakerrassa paistettavien muikkujen houkutteleva tuoksu eikä poika siinä kiireessä ehtinyt katsoa, mihin sitä käpälänsä asettaa. Voi voi, kissa loikkasi suoraan hellalle ja kuuman levyn päälle. Salamana se ponkaisi takaisin alas, ja olipa tosiaan niin nopea ettei tassu ehtinyt edes kärähtää. Vähän oli katti säikähtynyt, mutta saatuaan popsittavaksi kaikki meiltä jääneet muikun pyrstöt se oli oikein tyytyväinen ja osoitti kiitollisuuttaan sylissä kehräämällä.
Muutoinkin Simo on kissa, joka tarvitsee kamalasti hellyyttä ja osoittaa sitä yhtä suuressa määrin. Jos et heti huomaa, että silittelyjä ja rapsutteluja kaivataan, niin herra kiipeää pitkin jalkaa ja selkää ylös syliin. Eivätkä ne piikinterävät kynnet aina välttämättä niin mukavalta nahan sisällä tunnu.



lauantai 2. lokakuuta 2010

Kesän 2010 tapahtumia

Kesä kovine helteineen on mennyt ja talvi lähenee kovaa vauhtia, onhan sentään jo lokakuu alkanut. Tässä ensimmäisellä päiväkirjan sivulla kerromme lähinnä valokuvien välityksellä joitakin pikku kuulumisia menneeltä kesältä ja yrittämme sitten kovasti pitää blogipäivitykset ajan tasalla.

Summer with its hot and shiny days is over and winter is coming sooner than you notice. On this first page of our diary we are telling you (mostly by picture) something about last summer and from now on we try to update this blog as regularly as possible.

Syksyn alun kirpakat säät alkavat tunkeutua jo sisällekin. On ilmeisesti aika laittaa patterit päälle, kun koirat asettuvat tiiviisti rinnakkain nukkumaan (vaikka taitaapa se olla tapana muutenkin). Tässä Nuppu, Miisa, Elli ja Hugo ovat mudostaneet mukavan raidoituksen sohvan reunalle./
 The cool days of autumn are coming also in - maybe it is time to put the heat on. Dogs like to sleep side by side, because it's warmer that way (to tell the truth, they love to sleep that way anyhow).

Daisyn mieli tekee päästä maailmaa kaselemaan vähän laajemmaltikin kuin vain portin rakosesta./
 Daisy would love to see the world on the other side of the garden gate.

Maailman tukimisen, syömisen ja leikkimisen touhussa joutaa aina välillä ottaa kunnon nokoset. Sisarukset Daisy ja Elli sohvalla sikiunessa./
Sisters Daisy and Elli having a nap on the sofa.

Elli se jaksaa aina penkoa kaikkia tontin nurkat löytääkseen jotakin hyvää ja kiinnostavaa pureskeltavaa. Kuvassa ievät suinkaan ole Ellin hampaat tulossa suusta ulos, vaan lehden lisäksi koiran suussa roikkuu - yök - inohttava hiirenraato./
Elli is always seeking something to eat or something to play with. This time "the something" is a dead mouse (not her teeth coming out)

Aamun ihania hetkiä ovat ne, kun voi käpertyä takaisin emäntänsä kainaloon jatkamaan rauhallista aamua./
One of the best things in the world is to make mornings last longer by sleeping on Tuuli's arms.


Ei merkitystä sillä onko ulkona lämmintä vai viileää, WC:n lattia on kaikkein suosituin nukkumapaikka. Onhan siellä sentään lattialämmitys.
No matter if it is cold or warm day out, the toalet floor is the most popular place to sleep.  It's always nicely warm.

"Hei äitee, onhan tämä pallo? Onhan? Heitelläänkö vähän?"/
"Hey mum, is this a ball? Is it? Shall we play a little?"

"No mitä häh! Kuulenko oikein - että täällä ei niin kuin saisi olla!"/
"Who says this sofa is not for dogs?"

Mökö on ihan omatoimisesti käynyt hakemassa itselleen herätyskellon. Onhan se hyvä varautua aamuherätykseen, vaikka se herätys olisikin vasta kello puoli seitsemän seuraavana aamuna./
It does not matter, that the watch will wake you up at seven a clock - tomorrow morning.

Loppukesästä kriikunapuu sataa pihaan mitä herkullisimpia antimiaan. Tumppi tietää tämän oikein hyvin ja joka kerran kun vain pihaan pääsee, on herra makustelemassa maahan pudonneita pikkuluumuja. Nams, nams - kyllä tällä kielellä voisi vaikka osallistua Mr. Isokieli -kilpailuun./
One can always find something GOOD to eat in the garden, specially in august when all apples and plumes keep raining down.

Siskon Milla koira (volpino) oli pari päivää meillä hoidossa, kun emäntä oli isoissa hääjuhlissa. Hienosti Milla viihtyi ja tuli oikein mainiosti toimeen meidän moppelauman kanssa. Tässä sitä mennään kuin hanhet jonossa. Millalla on vielä pieni laumaantutustumisvaihe menossa - tarkkaan on nuuskittava kuka kukin on./
My sister' volpino Milla was in daycare. All the dogs get very well along.

Tyttäreni miehineen ovat rakennuttamassa taloa tonttimme toiselle puoliskolle. Rakennusprojekti käynnistyi minun ihanan omenapuutarhani kaatamisella ja äänestä pelästyneenä pihakoivussa asuvista kyyhkysistä toinen järkyttyi niin, että yritti pyrkiä keittiön tuuletusikkunasta sisään. Kun ei päässyt, niin istua kyhjötti ikkunalaudalla koko sen ajan, jonka moottorisaha lauloi pihassa./
This poor pidgeon was afraid of the chainshaw and would love to get it through the kitchen window.

Ukkosia valelteli Ruusutien lähistöllä useitakin viime kesänä, mutta vain muutama niistä uskalsi tulla ihan päälle asti. Tämä mahtava pilvi Helsingin suunnasta löysi tiensä perille ja aikamoista rytinää kuuntelivat niin ihmiset kuin eläimetkin. Koirat eivät pelänneet, mutta meistä ihmisistä tuo myrsky oli jo melkoisen hurja - tuntui siltä, että puut juurineen nousevat maasta kovan tuulen mukana./
One of the many thunderstorms of last summer is coming nearer.

Elli kyllä kivenkovaan väittää, että hän osaa lukea nuo numerot roskalavan kyljestä./
She claims that she can read those number.

Pikku-Mökön mielestä oli suorastaan mahtavaa, kun yhtäkkiä piha oli täynnä makeita purutikkuja./
Mökö thinks it is nice to have so many little sticks to bite in the garden.

Daisy sen sijaan on aivan sen näköinen, että tietää tasan tarkkaan mitä tuhoja täällä on tehty./
But Daisy thinks that something has gone so wrong, so wrong.

Syyskuun loppupuolta. Mökö kuuntelee kaivinkoneen ääntä, ei pelota mutta ihmetyttää./
In the end of September: Mökö listens to the sound of digger.

Pikku-Möksökkä viisi kuukautta. Vaahteran lehdet alkavat varista pihaan ja tuota pikaa koko tontti on kullankeltaisten ja kauniinpunaisten lehtien peitossa./
Little Mökö at the age of 5 months. Soon our garden will be covered with these golden and red leaves.

Mököllä on vekkuli tapa nukkua emännän naaman tai kaulan päällä. Ja toisinaan siinä on tosi hauskaa myös kieriskellä ja leikkiä - tai puraista emäntä nenästä  hereille./
This is the way how Mökö loves to sleep - or play. She likes to wake me up by biting my nose.